HOOPERS
Hoopers on Amerikasta lähtöisin oleva uusi laji, joka muistuttaa hyvin paljon agilityä – hoopersissa esteet vain ovat useimmiten maatasossa läpi juostavia tai kierrettäviä. Erilaisia kilpailuluokkia ja eri yhdistysten sääntöjä on useita ja monessa maassa säännöt ovat vielä kehitysasteella – niin myös Suomessa. Hoopersissa koira suorittaa tuomarin määräämän radan ohjaajan ohjatessa kilpailusäännöistä riippuen mukana juosten, lähes paikoiltaan tietyltä ohjausalueelta, tai tiettyjen ohjauslinjojen takaa. Koiran itsenäinen suorittaminen ja irtautuminen ohjaajasta on lajissa a ja o, koska koiran on suoritettava rata itsenäisesti ohjaajan erilaisia suuntakäskyjä kuunnellen. Esteinä ovat yleisimmin läpi juostava kaari, eli hooppi, halkaisijaltaa 80 senttinen lyhyt suora putki, sekä kierrettävät tynnyri ja 100-120 cm leveä portti.
Hoopersissa esteet ja radat on suunniteltu koirille mahdollisimman turvallisiksi. Tämä mahdollistaa myös vanhempien koirien sekä fyysisesti raskasrakenteisempien tai rajoittuneiden koirien harrastamisen ja kilpailemisen lajissa. Rataprofiileissa tavoitellaan koiran virtaavaa juoksua ja luontaisia käännöksiä radan läpi. Ohjaajan ei tarvitse olla lajissa parhaimmassa tikissä, koska ohjaus suoritetaan yleensä paikoiltaan. Yleisesti ottaen laji siis sopii lähes kaikille koirakoille hauskaksi harrastukseksi, jossa koira saa juosta täysillä, mutta myös käyttää aivojaan.
SNOOKER
Snooker on Suomen Agilityliiton alainen suhteellisen uusi, agilityn kaltainen laji. Snookerin säännöt pohjautuvat biljardiin, jossa pisteitä kerätään toimittamalla yhden pisteen arvoisia punaisia sekä muunvärisiä 2-7 pisteen arvoisia palloja vuorotellen pussiin. Agilityssä periaate on vastaava, koirakon tulee kerätä pisteitä suorittamalla radalle sijoitettuja esteitä. Mitä suurempi pistearvo esteellä tai useamman esteen yhdistelmällä on, sitä haasteellisempi se on suorittaa.
Rata on jaettu kahteen osioon, alkuosuudella koirakko suorittaa vuorotellen punaisia ja muunväriä esteitä etukäteen laatimansa ratasuunnitelman ja sääntöjen edellyttämän määrän mukaisesti. Haastavuutta lisää mahdolliset virheet, jolloin kilpailijan tulee siirtyä joko suoraan seuraavalle sallitulle esteelle tai maaliin virheestä riippuen.
Kun alkuosuus on suoritettu, siirrytään loppuosuudelle jossa edetään estenumeroinnin mukaisessa järjestyksessä kohti maalia samalla pisteitä keräten. Tämä osuus edetään vastaavasti kuin perinteisellä agilityradalla, sillä erotuksella että pisteiden keruu päättyy mahdolliseen virheeseen jolloin kilpailijan tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti maaliin.
Alku- ja loppuosuudelle on etukäteen määritetty kokonaisaika jolloin viimeistään pisteiden keruu päättyy. Kilpailijoiden ollessa tasapisteissä nopein maaliintuloaika voittaa.
GAMBLERS
Gamblers on Suomen Agilityliiton alainen suhteellisen uusi, agilityn kaltainen laji. Gamblerissa radalle on sijoitettu pistearvoltaan erisuuruisia esteitä jotka hyväksytysti suorittamalla tuottavat koirakolle pisteitä. Mitä suurempi pistearvo esteellä tai esteyhdistelmällä on, sitä haastavammaksi se on arvioitu. Radalle on sijoitettu myös vapaaehtoisia ns. mini-gamble tehtäviä joista koirakolla on mahdollisuus kerätä muita esteitä huomattavasti enemmän pisteitä.
Gamblers muodostuu alku- ja loppuosuudesta. Alkuosuudelle on määritetty kiinteä aika jolloin koirakko kerää radalta pisteitä itse laatiman ratasuunnitelman mukaisesti. Kun alkuosuuden aika täyttyy, annetaan äänimerkki, pisteiden keruu alkuosuudelta päättyy ja koirakko saa siirtyä loppuosuudelle. Myös loppuosuudelle on määritetty enimmäisaika. Loppuosuus sisältää tyypillisesti kaksi pistearvoltaan erisuuruista usean esteen yhdistelmää, joista toinen on suoritettava ennalta annetussa järjestyksessä.
AGIDANCE
Agidance on kahden suositun lajin, agilityn ja koiratanssin, parhaimpien puolien yhdistelmä. Lajissa korostuu vauhti, hauskanpito, esteiden, kuten putkien ja hyppyjen, yhdistäminen näyttäviin koiratanssi-liikkeisiin ja musiikkiin. Parhaimmillaan agidance on vauhdikas, tunteita herättävä ja näyttävä kokonaisuus, jossa korostuu ohjaajan ja koiran saumaton yhteistyö ja hauska tekeminen.
RAUNIOKOIRATOIMINTA
Raunioetsintä tarjoaa koiralle mielekästä tekemistä ja on mielenkiintoinen harrastus myös cavaliereille. Ohjaajat paitsi ohjaavat omaa koiraansa, myös toimivat toisten koirien maalimiehinä saaden näin oman osuutensa ulkoilusta, kiipeilystä ja muusta kuntoilusta, sosiaalista kanssakäymistä unohtamatta. Raunioetsintää tukevia harjoituksia suoritetaan tottelevaisuuskentällä sekä ketteryysesteillä.
Harjoitukset toteutetaan erityisillä raunioradoilla, jotka ovat tarkoitukseen rakennettuja vaikeakulkuisia harjoitus- ja koealueita. Alue sisältää erilaisia rakennelmia, jotka koostuvat muun muassa rakennusjätteestä tehdyistä rauniokasoista, kaivannoista, kaivonrenkaista tehdyistä tunneleista ja betonisista tai puisista seinämistä. Lisäksi alueella on tiilimurskaa, raudoitusputkia, sähköjohtoja, tikkaita, liikkuvia ja peltisiä alustoja sekä muita mahdollisia koiralle vaativia alustoja.
Raunioilla koiran tehtävänä on käydä etsittävä alue tarkasti ja järjestelmällisesti läpi ja etsiä maalimiehet ilmavainun avulla. Etsittävät henkilöt voivat olla osittain piilossa (avopiilo) tai kokonaan piilossa (umpipiilo). Koiran tulisi henkilön piilon löydettyään selkeästi ilmaista löytö joko haukkumalla tai rullailmaisulla. Haukkumalla ilmaiseva koira haukkuu löydettyään etsittävän, jolloin ohjaaja tulee paikalle. Rullailmaisussa koiran löytäessä etsittävän, se ottaa kaulassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja menee ohjaajan luokse. Ohjaaja kytkee koiran liinaan, jonka jälkeen koira luvan saatuaan vie ohjaajan etsittävän luokse.
DOBO
Dobo on vuonna 2010 Suomessa kehitetty koiran ja ohjaajan yhteinen liikuntalaji. Sen tavoitteena on sekä koiran, että omistajan lihaskunnon, tasapainon, kehon hallinnan sekä liikkuvuuden parantaminen. Doboilun etuja on monia, mm. ohjaajan lihaskunnon kehittyminen, koiran keskittymiskyvyn kehittyminen, koiran ketteryyden, tasapainon ja kehonhallinnan kehittyminen sekä koiran ja ohjaajan suhteen paraneminen.
ETSIJÄKOIRAT (hajutunnistuskoirat)
Etsijäkoiraliitto (ruotsiksi Sökhundförbundet) auttaa kadonneisiin lemmikkieläimiin liittyvissä asioissa. Karkurit.fi -palvelussa voi ilmoittaa kadonneista lemmikeistä, ja puhelin- ja Internet-neuvonnassa annetaan tapauskohtaisesti räätälöityjä neuvoja. Etsijäkoiraliiton kouluttamat hajutunnistus- eli etsijäkoirat ohjaajineen sekä etsintäkoordinaattorit auttavat silloin, kun etäneuvonta ei riitä. Etsijäkoiraliitto toimii täysin vapaaehtoispohjalta.
Etsijäkoirat ohjaajieen ovat hajutunnistukseen ja erityisesti kadonneiden eläinten etsintään koulutettuja ammattilaisia. Koirien koulutuksen perustana on hajutunnistus, jonka avulla koira etsii sen hajuista kohdetta, minkä koiran ohjaaja pyytää etsimään. Eli ohjaaja antaa etsijäkoiralle haistettavaksi kadonneen vaatteen, lelun, makuualustan tai mitä tahansa, missä on karkurin hajua. Hajulähteestä saamansa hajun perusteella koira etsii maastosta karkurin jäljet tai ilmoittaa ohjaajalle, jos karkuri ei ole liikkunut kyseisellä alueella.
MEJÄ
MEJÄn, eli mestästyskoirien jälkikokeen tarkoituksena on testata koiran kykyä jäljestää haavoittunutta riistaeläintä. Metsään tehtävällä jäljellä pyritään keinotekoisesti mallintamaan haavoittuneen eläimen kulkua. MEJÄssä koiralle osoitetaan alussa tehtävä, eli jälki, jota koira seuraa, kunnes jälki päättyy kaatoon. Kaadolla käytetään palkkiona tyypillisesti riistaeläimen sorkkaa. Laji on myös suhteellisen halpa harrastus – tarvitaan vain pyykkipoikkia, sieni sekä esimerkiksi nauda tai poron verta. Pitkillä jäljillä vieraissa metsissä on kuitenkin hyvä olla kartta mukana, ja jäljentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Jälki merkataan ja veretetään veristä sientä perässään vetäen, ja koiran taidoista riippuen tehdään makuita ja kulmia.
CANICROSS JA VALJAKKOHIIHTO
Lajissa kilpaileminen edellyttää ohjaajalta kilpailulisenssiä. Kilpailutyypistä riippuen vaaditaan kerta- tai kausilisenssi.